Kyläyhdistykset ensiavun tuottajina: faktoja ja todennäköisyyslaskentaa

simulaatio
ensihoito
maaseutu
data science
R
Tekijä

Data Science -analyysi

Julkaistu

4. huhtikuuta 2026

Tausta

Keski-Suomen hyvinvointialue sai Valviralta harvinaisen huomautuksen ensivastetoiminnasta, koska se oli täydentänyt ensihoidon toimintaa kyläyhdistysten vapaaehtoisilla sydäniskuriryhmillä syrjäseuduilla. Valviran mukaan järjestely on lainvastainen: se rikkoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia, koska vapaaehtoistoiminta ei täytä yksityisiltä terveydenhuollon palveluntuottajilta vaadittavia ehtoja.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen aihetta yksinomaan tilastojen ja lääketieteellisen tutkimusnäytön kautta, en tunnepuolen kautta.


Kuinka monta kyläyhdistystä Suomessa on?

Suomessa on noin 4 200 kyläyhdistystä ja -toimikuntaa (Wikipedia / Suomen Kylät ry). Näistä noin 3 100 on rekisteröityjä kyläyhdistyksiä ja noin 900 kylätoimikuntia. Ne ovat järjestäytyneet 19 maakunnalliseksi kyläyhdistykseksi Suomen Kylät ry:n kattojärjestön alle.

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimi 22 vapaaehtoista sydäniskuriryhmää, joissa oli yhteensä 160 koulutettua vapaaehtoista (YLE 2026).

Kyläyhdistykset Suomessa maakunnittain (arvio)

Keskeinen luku: Keski-Suomessa toimii noin 260–280 kyläyhdistystä, joista 22:lla oli sopimus sydäniskuritoiminnasta hyvinvointialueen kanssa. Se tarkoittaa, että sopimus kattoi noin 8 % alueen kyläyhdistyksistä.


Ensivasteyksikköjen lukumäärä Suomessa

Palosuojelun edistämissäätiön tutkimuksen mukaan Suomessa on yhteensä noin 545 ensivasteyksikköä (2019 tiedot). Pelastuslaitoksilla on näistä 501 yksikköä (92 %), loput tuottavat muut toimijat.

Kaikki Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ovat sisällyttäneet ensivastetoiminnan ensihoidon palvelutasopäätökseen.

Ensivasteyksiköiden tuottajat Suomessa

Ensivasteyksiköiden alueellinen merkitys

Ensivasteyksikkö hälytetään Suomessa keskimäärin 7,2 %:iin kiireellisistä (A- ja B-luokan) tehtävistä. Alueellinen vaihtelu on suurta:

  • Vähiten käytetään Länsi-Pohjan alueella: 2,2 % tehtävistä
  • Eniten käytetään Kanta-Hämeessä: 14,9 % tehtävistä

Elottomuustehtäviä on kaikista ensivastetehtävistä noin 10 %.


Todennäköisyysmalli: kuolema viiveen funktiona

Teoreettinen perusta

Lääketieteellinen kirjallisuus on johdonmukainen:

“Eloonjäämismahdollisuus laskee noin 10 prosenttia joka minuutti ennen hoidon aloitusta” (Sydänliitto / Iltalehti 2019; Terveyskirjasto)

“Jos painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio käynnistyvät 3–5 minuutissa, tämä jopa kolminkertaistaa autettavan selviytymisen mahdollisuuksia” (Terveyskirjasto / SPR)

“Jos elvytys ja sydäniskurin käyttö tapahtuu minuuteissa pysähdyksestä, jopa kolme neljästä selviää” (Sydänliitto)

Nämä luvut koskevat erityisesti äkkielottomuustehtäviä (sydänpysähdys).

Selviytymistodennäköisyys sydänpysähdyksessä viiveen funktiona

Monte Carlo -simulaatio: kyläyhdistyksen vaikutus

Simuloidaan 10 000 sydänpysähdystapausta syrjäseudulla. Parametrit perustuvat julkisiin tietoihin.

Simulaation oletukset

Parametri Arvo Lähde
Ambulanssin viive syrjäseudulla Normaali(μ=12, σ=4) min Pelastuslaitosten palvelutasopäätökset
Kyläyhdistyksen viive Normaali(μ=5, σ=2) min Arvio (lähiapu)
Selviytymisprosentti t=0 75 % Sydänliitto
Selviytymislaskun nopeus 10 % / min (eksp.) Kansainvälinen kirjallisuus
Kyläyhdistys ehtii ensin Keski-Suomen tiedot: 1 tapaus Ensihoitopäällikkö Aunola, YLE

Simulaatio: selviytymistodennäköisyyksien jakauma
Simulaation yhteenveto (mediaanit, n = 10 000)
Skenaario Mediaaniviive (min) Mediaaniselviyt. (%) Ero
Vain ambulanssi (syrjäseudun viive) 12 22.6
Kyläyhdistys aloittaa PPE + ambulanssi 5 45.9 +23.3 %-yksikköä

Jatketaan täsä vielä pidemmälle ja rakennetaan spatiaalisella tilastotieteellä malli, jossa paremmnin huomioidaan alueellinen ulottuvuus ja vapaehtoisten merkitys siinä.

Todelliset ambulanssiviiveet Suomessa alueittain

Käytetään maasudun tulevaisuuden artikkelin ja STM:n dataa. (STM 2022, Maaseudun Tulevaisuus 2024) Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreimmat (2022) tiedot ensihoidon tavoittamisajoista osoittavat dramaattisen eron kaupungin ja maaseudun välillä:

  • Ydintaajama (mediaani): 6 min 52 s
  • Maaseutu (mediaani): 17 min 32 s
  • Lappi (maaseutu, mediaani): 25 min 50 s
  • Maaseutu: 90 %:lla tehtävistä apu saapui vasta 32 min 33 s kuluessa

Ambulanssin mediaanivasteajat Suomessa aluetyypeittäin ja maakunnittain (A+B-luokan tehtävät, 2022)

Keskeinen havainto: Keski-Suomessa maaseutualueen mediaaniviive on ~18 min. Lapissa 10 %:ssa tapauksista apu saapuu vasta yli 46 minuutin kuluttua. Tavoiteaika (8 min) täyttyy asutulla maaseudulla vain murto-osassa tehtävistä.


Spatiaalinen analyysi: yhden vapaaehtoisen kattama alue

Geometrinen malli

Keskeinen kysymys: kuinka suuren alueen yksi kyläyhdistyksen jäsen voi kattaa?

Oletus: Vapaaehtoinen ajaa henkilöautolla maaseututeitä (keskinopeus ~60 km/h). Tavoite: Saavuttaa kohde ennen ambulanssia — tai ainakin aloittaa PPE välittömästi.

Yhden vapaaehtoisen kattama alue eri reaktioajoilla (r = v × t)
Yhden vapaaehtoisen kattavuus eri reaktioajoilla (amb. viive = 18 min, v = 60 km/h)
Reaktioaika Maksimisäde Kattavuusala Suhde kylä-alueeseen
1 min 17 km 908 km² 1128% kyläyhdistyksen alueesta
2 min 16 km 804 km² 999% kyläyhdistyksen alueesta
3 min 15 km 707 km² 878% kyläyhdistyksen alueesta
5 min 13 km 531 km² 660% kyläyhdistyksen alueesta

Spatiaaliset palveluvajeet — mikä on “katvealue”?

Lapissa ambulanssin 90. persentiilin viive on yli 46 minuuttia. Tällöin vapaaehtoisen teoreettinen kattavuussäde kasvaa huomattavasti — mutta väestötiheys laskee.

Simuloitu pelastushyöty: ambulanssiviiveen ja vapaaehtoistiheyden yhteisvaikutus

Tulkinta: Suurin hyöty saavutetaan alueilla, joissa ambulanssiviive on pitkä (>15 min) ja vapaaehtoistiheys on kohtuullinen (>10/1000 km²). Lapissa viive on pitkä, mutta väestötiheys on niin alhainen, että vapaaehtoisia on harvassa.


Kansainvälinen vertailu: mitä maailmalla on opittu?

Tämä idea vapaaehtoisista auttajista ei ole uniikki suomalainen keksintö, vaan maailmalta löytyy myös vastaavia esimerkkejä. Katsotaan niistä parhaiten dokumentoituja ja tutkimuskirjallisuudessa käsiteltyjä.

Keskeisten maiden järjestelmät

Kansainvälinen vertailu vapaaehtoisista ensivastaajista sydänpysähdyksissä
Maa Järjestelmä Vapaaehtoisia Näyttö (OR/p) Huomio
Tanska Heartrunner-app (2017–) ~34 000 (589/100k as.) OR 1.30 (95% CI 1.15–1.47)* Aktivoitiin vain 57.5% tapauksista
Ruotsi SMS-hälytys + app (RCT 2015) ~7 000 (RCT-alueella) PPE↑, 30-pv ei sign. (p=0.28) Lyhyt EMS-viive (5 min) haittasi
Alankomaat Tekstiviesti-app (Pijls 2021) ~5 735 (932/100k as.) OR 2.8 selviytyminen Korkea vapaaehtois-tiheys
Iso-Britannia
(GoodSAM) GoodSAM-app (LAS/EMAS) ~20 000+ rekisteröitynyttä OR 3.15 / 3.19 (p<0.05)** Matala hälytyksen hyväksymis-%
Irlanti (CFR) Tekstiviesti (CFR Ireland) Useita satoja ryhmiä Rural OHCA: 7% survival Vain 9% rural sai avun <8 min
Australia
(GoodSAM) GoodSAM + ultraportable AED ~1 800 aktiivista Käynnissä (FIRST-trial) Ultraportable AED = tulevaisuus
Suomi (nykytila) Ensivasteyksikkö (pelastuslaitos) 501 yksikköä (pelastuslaitos) Ensivaste 8.37 min ennen amb. Kattaa 92% ensivastetarpeesta

*) Propensity score -korjattu poolia-analyysi (Kragh ym., JAHA 2024, n=9 553)

**) GoodSAM-app; Smith ym., Eur Heart J Acute Cardiovasc Care 2022

Tanska: datarikkain esimerkki

Tanskan Heartrunner-järjestelmä on maailman parhaiten dokumentoitu:

Tanska: vapaaehtoisen saapuminen ennen EMS:ää kaupunki-maaseutu -akselilla

Keskeinen havainto Tanskasta: Maaseudulla vapaaehtoinen saapui ennen EMS:ää 63 %:ssa tapauksista — enemmän kuin kaupungissa. Tämä johtuu siitä, että EMS-viive on pidempi, joten vapaaehtoinen ehtii todennäköisemmin ensin. GoodSAM:ssa (UK) vastaava selviytymishyöty oli OR 3.15–3.19.


Valtakunnallinen skenaarioanalyysi: montako henkeä säästetään vapaehtoisten avulla?

Sydänpysähdykset Suomessa

Suomessa tapahtuu arviolta 3 000–4 000 sairaalan ulkopuolista sydänpysähdystä vuosittain (THL-arvio; viite: ~50/100 000 as. kansainvälinen ilmaantuvuus). Nykyinen 30 päivän selviytymisaste on kansainvälisesti ~10–15 %.

Skenaarioanalyysi: vapaaehtoisten potentiaalinen vaikutus Suomessa

Bayesilainen sensitiivisyysanalyysi

Edellä esitytn mallin parametrien epävarmuus on suuri. Tämän taia kannattaa tehdä herkkyysanalyysi Monte Carlo -epävarmuuksilla:

Herkkyysanalyysi: lisäpelastettujen jakauma eri parametriyhdistelmillä
95% epävarmuusväli lisäpelastettujen määrälle:
[59, 189] henkilöä vuodessa
Mediaani: 110 henkilöä/vuosi

Kriittinen arvio: miksi luku on epävarma?

Mallin kriittiset epävarmuustekijät
Tekijä Vaikutus malliin Suunta
Tanskalainen saatavuusluku (63%) Yliarvioi: Suomessa vähemmän vapaaehtoisia
Reaktioaika-oletus (5–8 min) Voi aliarvioida (nukkuminen, muu toiminta)
PPE-laatu vapaaehtoinen vs. ammattilainen Heikentää hyötyä: ammattilainen tehokkaampi
Öisin saatavuus Laskee saatavuuden merkittävästi
Maantiede (tiet, järvet) Lapissa järvet hidastavat, eivät Pohjanmaalla Vaihtelee
Yksi tapaus Keski-Suomessa (Aunola) Viittaa alhaiseen käytännön vaikutukseen
Laki kieltää järjestelyn Ei juridinen, vaan terveyspolitiikkakysymys

Synteesi: data science -näkökulma politiikkaan

Mitä data sanoo?

Näyttöpyramidi: kansainvälinen kirjallisuus vapaaehtoisista ensivastaajista

Johtopäätökset datasciencen näkökulmasta

Mitä voidaan sanoa luottavaisesti:

  1. Ambulanssiviive maaseudulla on Suomessa huomattavasti pidempi kuin 8 min tavoite — tämä on kiistaton tilastollinen fakta (STM 2022).

  2. Kansainvälinen kirjallisuus osoittaa johdonmukaisesti, että vapaaehtoinen ensivastaaja nostaa selviytymistä erityisesti pitkän EMS-viiveen alueilla (OR 1.30–3.19).

  3. Suomessa käytännön näyttö on olematon: vain yhdessä tapauksessa vapaaehtoinen ehti paikalle ennen ensihoitoa (n=22 ryhmää).

  4. Simulaatiomme osoittaa, että optimaalisella järjestelmällä (app-hälytys, AED-koulutus, 63% saatavuus) voitaisiin pelastaa 10–80 lisähenkilöä vuodessa maaseudulla — mutta epävarmuus on suuri (95% CI: 59–189).

Mitä data ei kerro:

  • Oikeaa järjestämistapaa (lainsäädäntömuutos, sopimuspalokuntamalli, app-järjestelmä)
  • Psykologisia vaikutuksia vapaaehtoisiin (burnout, PTSD — tunnettu ongelma Irlannissa)
  • Kustannusvaikuttavuutta (GoodSAM: edulliset setup-kustannukset)

Lähteet

Kansainvälinen kirjallisuus:

  • Kragh AR et al. Volunteer Responder Interventions in OHCA in Urban, Suburban, and Rural Areas. JAHA 2024. doi:10.1161/JAHA.123.032629
  • Smith CM et al. Effect of GoodSAM volunteer first-responder app on survival to hospital discharge. Eur Heart J Acute Cardiovasc Care 2022. doi:10.1093/ehjacc/zuab099
  • Bray JE et al. Community Volunteer Responder Programs in Cardiac Arrest. JACC 2023. doi:10.1016/j.jacc.2023.05.018
  • Shahriari P et al. Underutilized potential of a nationwide community first responder system. JACC 2026.
  • Allert C et al. Voluntary first responders’ experiences of OHCA in rural areas. BMC Cardiovasc Disord 2024. doi:10.1186/s12872-024-03826-x
  • Andelius L et al. Smartphone activation of citizen responders. JACC 2020. doi:10.1016/j.jacc.2020.04.073