Sääntelyn sormenjälki

Rahanpesudirektiivi näkyy kaupparekisterissä paljaalla silmällä — ja se kertoo, ketkä eivät tottele

avoin data
bayes
compliance
rahanpesu
YTJ
Author

Kristian Vepsäläinen

Published

28.7.2026

Kun laki muuttuu, se jättää jäljen dataan. Harvoin jälki on niin selvä kuin kaupparekisterissä: EU:n rahanpesudirektiivin myötä suomalaisten yhtiöiden tuli ilmoittaa tosiasialliset edunsaajansa — ne luonnolliset henkilöt, jotka viime kädessä omistavat tai käyttävät määräysvaltaa. Velvollisuus tuli voimaan heinäkuussa 2019, ja ilmoitukset piti tehdä pääosin heinäkuuhun 2020 mennessä.

Rekisterissä tämä näkyy merkintälajina ESR. Se on aineiston neljänneksi yleisin koodi — lähes 430 000 merkintää. Mutta pelkkä kokonaismäärä on taas piste, joka kätkee kaiken kiinnostavan. Olennaista on milloin ilmoitukset tehtiin, kuka teki ne ajoissa, ja ennen kaikkea: kuka ei tehnyt niitä lainkaan.

Viimeinen kysymys on se, joka kiinnostaa compliance-toimintoa ja rahanpesuvalvontaa. Jos edunsaajailmoituksen tekemättä jättäminen ei jakaudu satunnaisesti, vaan keskittyy tietyntyyppisiin yhtiöihin, rekisteri tuottaa ilmaisen riskisignaalin.

Mistä datassa on kyse?

Note

Aineistona PRH:n rekisteröidyt ilmoitukset (7.11.2014 alkaen) ja perustiedot (CC BY 4.0), rajattuna eläviin osakeyhtiöihin. Edunsaajailmoitus tunnistetaan ESR-merkinnästä. Tärkeä rajaus: velvollisuus ei koske aivan kaikkia yhteisöjä samalla tavalla (esim. pörssiyhtiöillä ja yksityisillä elinkeinonharjoittajilla on poikkeuksia), joten tarkastelu rajataan osakeyhtiöihin, joilla velvollisuus on selkeä ja yhtenäinen. Ilmoituksen puuttuminen rekisteristä ei ole todiste laiminlyönnistä — se on signaali, ei tuomio. Tämä ero on syytä pitää mielessä koko kirjoituksen ajan.

Sääntely näkyy datassa

Piirretään ESR-merkintöjen kuukausivirta. Jos sääntely ohjaa käyttäytymistä, sen pitäisi näkyä tässä kuvaajassa ilman mitään mallinnusta.

Kuvaaja on harvinaisen puhdas esimerkki siitä, miten sääntely muuttaa käyttäytymistä: ennen 2019 koodia ei käytännössä käytetä, sitten tulee piikki, ja sen jälkeen jää tasaisempi pohjavirta uusista yhtiöistä. Tämä on keskeytetty aikasarja (interrupted time series) puhtaimmillaan.

Kuka jätti ilmoittamatta?

Nyt varsinaiseen kysymykseen. Jokaiselle ennen määräaikaa perustetulle elävälle osakeyhtiölle katsotaan, löytyykö rekisteristä ESR-merkintää.

Ennen määräaikaa perustetuista elävistä osakeyhtiöistä 9.7% ei ole ESR-merkintää rekisterissä. Luku on suuri, ja se on ensimmäinen yllätys: velvollisuus on lakisääteinen, mutta noudattaminen ei ole läheskään täydellistä.

Ennen kuin tästä vedetään johtopäätöksiä, on syytä olla rehellinen: osalla puuttuminen selittyy poikkeuksilla ja aineiston rajoilla, ei laiminlyönnillä. Mutta jos puuttuminen olisi pelkkää satunnaista kohinaa tai teknistä artefaktia, sen pitäisi jakautua tasaisesti yhtiötyyppien kesken. Testataan, jakautuuko se.

Eroavatko ryhmät tilastollisesti?

Toimialan ja ilmoittamattomuuden yhteyttä testaa khiin neliö; koska aineisto on suuri, p-arvo olisi väistämättä pieni, joten raportoin efektikoon (Cramérin V), joka kertoo eron voimakkuuden. Yhtiön ikä on vino jatkuva muuttuja, joten sille käytän Mann–Whitneyn U-testiä ja rank-biserial-efektikokoa.

Ryhmäerot efektikokoineen
Vertailu Testi p Efektikoko
Toimiala × ilmoituksen puuttuminen Khiin neliö 0 Cramérin V = 0.242
Yhtiön ikä: ilmoittamatta jättäneet vs. ilmoittaneet Mann–Whitney U 0 rank-biserial = -0.072

Ilmoittamattomuus toimialoittain — jakaumana

Toimialoittainen osuus on tarkka isoilla aloilla ja epävarma pienillä. Siksi esitän sen Beta-Binomi-posteriorina: leveä väli on rehellinen tunnustus siitä, ettemme tiedä.

Ennustemalli ja counterfactual

Yksittäiset vertailut eivät kerro, mikä tekijä on itsenäisesti tärkeä: nuoret yhtiöt voivat olla myös tietyillä toimialoilla ja tietyissä kaupungeissa. Erottelu vaatii mallin, joka pitää muut tekijät vakioina.

Käytän bayesilaista logistista regressiota, koska se antaa jokaiselle vaikutukselle koko todennäköisyysjakauman — päättäjä näkee suoraan, kuinka varmasti tekijä ennustaa ilmoittamattomuutta — eikä pelkkää pistearvoa.

Mitä tämä tarkoittaa päättäjälle?

Kolme johtopäätöstä, jotka ovat suoraan käyttökelpoisia.

Ensinnäkin sääntelyn vaikutus on mitattavissa avoimesta datasta. Emme tarvinneet viranomaisraportteja nähdäksemme, milloin ja miten voimakkaasti rahanpesudirektiivi puri — rekisteri kertoo sen itse. Sama menetelmä toimii minkä tahansa rekisteröintivelvoitteen vaikuttavuuden arviointiin.

Toiseksi noudattaminen ei ole täydellistä eikä satunnaista. Ilmoittamattomuus painottuu tunnistettavasti, mikä tarkoittaa, että valvontaresurssit voidaan kohdentaa — riskiperusteisesti, kuten rahanpesulaki itse edellyttää.

Kolmanneksi, ja tärkeimpänä: tämä on signaali, ei tuomio. Puuttuva merkintä voi johtua poikkeuksesta, viiveestä tai teknisestä syystä. Juuri siksi tulos on esitetty todennäköisyysjakaumana eikä listana syyllisistä. Riskimalli, joka esittää epävarmuutensa, on käyttökelpoinen; sellainen, joka teeskentelee varmuutta, on vaarallinen.


Tämä analyysi on osa avoimen datan sarjaani. Autan compliance- ja riskienhallintatoimintoja rakentamaan avoimesta datasta riskiperusteisia, epävarmuuden tunnustavia malleja — vuokrattavana Head of Data -osaajana. kristianvepsalainen.com.