Kuinka kauan yrityskauppa kestää?

Sulautumissuunnitelmasta täytäntöönpanoon — läpimenoaika on jakauma, ja se on ennustettavissa

avoin data
bayes
eloonjääminen
yritysjärjestelyt
YTJ
Author

Kristian Vepsäläinen

Published

11.8.2026

Yrityskauppa on prosessi, ei tapahtuma. Sulautumisessa se alkaa siitä, että yhtiöt allekirjoittavat sulautumissuunnitelman ja ilmoittavat sen kaupparekisteriin. Sitten alkaa odotus: velkojille annetaan kuulutus, määräajat kuluvat, rekisteriviranomainen käsittelee — ja lopulta sulautuminen pannaan täytäntöön. Tai ei panna: osa suunnitelmista raukeaa.

Kysymys, johon jokainen järjestelyä suunnitteleva yritys, sen neuvonantaja ja rahoittaja haluaisi vastauksen, on yksinkertainen: kuinka kauan tämä kestää?

Tavanomainen vastaus on pisteluku — “noin puoli vuotta”. Se on hyödytön. Jos suunnittelet rahoitusta, integraatiota tai henkilöstöviestintää, sinun on tiedettävä koko jakauma: kuinka nopeasti nopeimmat menevät läpi, kuinka pitkä häntä on, ja mikä on todennäköisyys, ettei järjestely mene läpi ollenkaan.

Kaupparekisteri sisältää tämän tiedon. Se on julkista, ja kukaan ei näytä sitä katsovan.

Mistä datassa on kyse?

Note

Aineistona PRH:n rekisteröidyt ilmoitukset (7.11.2014 alkaen; CC BY 4.0). Sulautumisprosessi seurataan merkintälajeista: SULSUU (sulautumissuunnitelma) aloittaa prosessin, SULLOP (sulautumisen täytäntöönpano) päättää sen onnistuneesti. Yritykset, joilla on SULSUU mutta ei SULLOP:ia, ovat joko yhä kesken (sensuroituja) tai rauenneet — ja juuri tämä tekee analyysistä eloonjäämisanalyysin eikä pelkkää keskiarvon laskentaa.

Prosessin rakentaminen: alku, loppu ja sensurointi

Jokaiselle yritykselle, joka on jättänyt sulautumissuunnitelman, etsitään ensimmäinen SULSUU ja sen jälkeinen ensimmäinen SULLOP. Jos SULLOP:ia ei ole, havainto on sensuroitu: prosessi on joko kesken tai rauennut, emmekä ole nähneet sen loppua. Sensuroidun havainnon poistaminen olisi klassinen virhe — se lyhentäisi arvioita systemaattisesti, koska nopeat tapaukset ehtivät valmistua ja hitaat eivät.

Aineistossa on 22 523 sulautumissuunnitelmaa, joista 20 531 (91.2%) on edennyt rekisteröityyn täytäntöönpanoon. Loput ovat kesken tai rauenneet.

Läpimenoaika jakaumana

Kaplan–Meier-estimaattori kertoo, kuinka suuri osuus sulautumisista on yhä kesken kunkin kuukauden kohdalla. Käyrä laskee sitä mukaa kuin järjestelyt menevät läpi. Se käsittelee sensuroinnin oikein: keskeneräiset havainnot pysyvät mukana siihen asti kun ne on havaittu, eivätkä vääristä arviota.

Tässä kuvaajassa on koko pointti. Mediaani on 4.4 kuukautta — mutta neljännes järjestelyistä on valmis jo 3.8 kuukaudessa, ja neljännes vasta 5.4 kuukauden jälkeen. Jos suunnittelet rahoituksesi mediaanin varaan, olet väärässä puolessa tapauksista. Piste ei riitä; tarvitset jakauman.

Onko läpimeno nopeutunut vai hidastunut?

Prosessin kesto voi muuttua ajassa: lainsäädäntö, rekisteriviranomaisen resurssit ja yritysten valmistautuminen vaikuttavat. Verrataan alkuvuoden mukaan kolmea kohorttia ja testataan ero log-rank-testillä, joka on oikea väline sensuroidulle aika-tapahtuma-datalle (t-testi tai keskiarvovertailu olisi tässä virhe).

Coxin malli: yli 1 = järjestelyt menevät läpi nopeammin kuin vertailukaudella
Kausi (vrt. 2015–2017) Nopeussuhde 95 % väli
2018–2020 1.07 1.03 – 1.11
2021–2023 0.92 0.89 – 0.96

Ennustemalli: milloin tämä sulautuminen valmistuu?

Kaplan–Meier kuvaa mennyttä. Päättäjä tarvitsee ennusteen: jos suunnitelma jätetään nyt, milloin se on todennäköisesti läpi?

Rakennan bayesilaisen parametrisen eloonjäämismallin (Weibull), joka tuottaa täyden ennustejakauman. Valitsen bayesilaisen lähestymistavan, koska se antaa ennusteelle epävarmuusvälin — eikä yhtä lukua, joka teeskentelisi varmuutta. Weibull-jakauma sopii läpimenoaikoihin, joissa “vaara” valmistua kasvaa ajan myötä määräaikojen umpeutuessa.

TipMiksi Weibull eikä pelkkä keskiarvo?

Läpimenoaika ei ole normaalijakautunut: se on vino, alhaalta rajattu (ei voi olla negatiivinen) ja sisältää keskeneräisiä tapauksia. Keskiarvo ja keskihajonta antaisivat luvun, joka on väärä kaikilla kolmella tavalla. Weibull-malli kunnioittaa datan luonnetta — ja bayesilaisena se kertoo, kuinka varmasti.

Ennuste: milloin nyt jätetty suunnitelma valmistuu?

Malli tuottaa täyden ennustejakauman läpimenoajalle. Tämä on se, mitä neuvonantaja tarvitsee: ei “noin puoli vuotta”, vaan koko jakauma, jonka varaan voi suunnitella rahoituksen ja aikataulun.

Kuvaajan leveys on koko viesti: yksi luku ei riitä. Nopeimmat menevät läpi muutamassa kuukaudessa, hitaimmat venyvät reilusti yli vuoden — ja malli antaa jokaiselle todennäköisyytensä.

Mitä tämä tarkoittaa päättäjälle?

Kolme käytännön johtopäätöstä.

Läpimenoaika on jakauma, ja sen hajonta on suuri. Mediaani ei riitä suunnitteluun. Jos rahoitusjärjestely tai integraatiosuunnitelma nojaa “tyypilliseen” kestoon, se on rakennettu keskiluvulle, joka kuvaa harvaa yksittäistapausta.

Osa suunnitelmista ei koskaan toteudu. Se on riski, joka on kvantifioitavissa — ja jonka huomiotta jättäminen on tavanomaista.

Kaikki tämä on julkista dataa. Yksikään neuvonantaja ei tarvitse sisäpiiritietoa kertoakseen asiakkaalleen, mikä on realistinen aikataulujakauma. Riittää, että katsoo rekisteriä oikein — ja käsittelee sensuroinnin oikein, mikä on juuri se kohta, jossa naiivi analyysi menee pieleen.


Tämä analyysi on osa avoimen datan sarjaani. Autan asianajotoimistoja, rahoittajia ja yritysjärjestelyjen tekijöitä muuttamaan julkisen datan päätöskelpoisiksi ennusteiksi. kristianvepsalainen.com.